Ripaus romantiikkaa syksyyn

Täällä on H-hetki ihan käsillä, ja uutta tulokasta odotellaan saapuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Pahimpaan turhautumiseen ompelin itselleni imetystunikan (joka ei tämän pallon kanssa vielä mahdu päälle kuin pakottamalla). Ihana hieman siniseen vivahtava harmaa velour on EK:sta, luonnonvalkoiset joustopitsit lähikangaskaupasta. Kaava tunikaan on lähtöisin FB-ryhmän tunikan kaavasta isoin muokkauksin. Helman leikkasin high-low -muotoon, minusta se on vain niin kaunis. Hihat jätin 3/4-pituisiksi, koska minulla on pinttynyt tapa vetää pitkät hihat käsivarrelle, ja tämä on paljon kätevämpää mitä rypistyneet hihat rutussa käsivarrella.

Tykkään itse tästä paljon: materiaalista, pitseistä, väristä, mallista. Toivottavasti tulee olemaan sitten käytössäkin kätevä <3

Peacock-mekko ja vanhasta uutta

Koska olen jonkin verran tykästynyt myös omiin vaatteisiin sekä yhtä lailla ihaniin kuoseihin, oli tästä metsolan ihanasta velourista tehtävä itselleni mekko. Tämä on jo kauan aikaa odottanut kuvaamista, vaikka onkin ollut ahkerassa käytössä. Tai ehkä juuri siksi onkin odottanut. Kuminauha rinnan alla, helman leikkasin vähän kellomaiseksi, jotta laskeutuu kauniimmin. Mekko on polviin saakka pitkä ja vähän turhan pitkä omaan makuuni (ja pituudelleni), joten ajattelin lyhentää sen tulevaisuudessa tunikamittaan, puolireiteen. Hihansuut leikkasin pussittaviksi ja tein kuminauhakujan. Hihat on aina kiva vetää vähän kasaan käsivarteen :)

Vaatekaappi pullisteli vanhoja rikkinäisiä ja jollakin kummalla tavalla kutistuneita farkkuja, joten ne oli saatava pois tieltä. Kaikille neideille syntyi niistä pikasurautuksena suikalefarkkuhamoset, mutta pienimmän hamonen jäi kuvaamatta neidin ollessa päiväunilla. Pienimmän hamosessa on myös yksityiskohtia taskuista.

Niin, ja alkuviikosta perheemme sai uuden jäsenen.

Me kaikki ollaan ihan in Love!

Bambeja pikkuiselle

Huh, loppuvuosi meni niin kovalla vauhdilla, että postaukset jäivät kokonaan. Nyt aloitetaan uusi vuosi lähes yhtä vauhdikkaasti eikä aikaa tunnu olevan yhtään enempää. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä lyhyen postauksen kummitytön joululahjamekosta, vaikka aika onkin "kortilla". 

Simppeli velourmekko ihanasta metsolan Bambista, hihan alaosa resoria. Hihan yläosaan leikkasin väljyyttä, jotta sain ommeltua liitoskohtaan hieman pussimaisuutta. Tämä mekkonen on kokoa 68 ja on kyllä omasta mielestäni aika suloinen. Ilman mitään kommervenkkejä :) 

Jospa tämä blogihiljaisuuskin vähän tästä häviäisi. Yritän parantaa tapani ja postailla vähän useammin ;)

Tämän tynkäpostauksen myötä toivotan teille

                                                      iHanAA, 

iDeaRiKaStA, 

                        MenEsTyksEkÄStä & 

       suLOiSen INsPirOIvaa 

                                               VuotTa 2013!!!

Kaulaan

Lahjaksi ekaluokkalaiselle pikkuneidille Koru (jota on ymmärtääkseni toivottukin) tunikamittaisena pitkällä hihalla, niin on mahdollisimman monikäyttöinen. Kokona 128, turkoosille velourille kirsikanpunaisilla tehosteilla. Näyttää näköjään jääneen vähän ruttuiseksi kuvaan, pahoittelen. Synttärit ovat vasta ensi viikolla, mutta en usko lahjan saajan käyvän blogissani, joten uskallan sen tänne naputella. Sankarittaren äitikään ei sitten kerro, jos täällä käy, eihän? Tykkään väriyhdistelmästä ainakin itse kovasti. Toinen vaihtoehto olisi ollut musta, mutta minun silmääni olisi jäänyt jotenkin valjuksi, joten valitsin tämän värikkäämmän (vaikka pysyy mielestäni silti tyylikkäänä). 

Niin ja pitihän sitä ommella pikaisesti itsellekin taas jotain. Huivi Mekkotehtaan tyyliin toispuolisella pitsillä. Kangas EK:n palalaarista joskus kesän alussa hankittu ihana läpikuultavan ohut puuvilla. Myös muuan tuubihuivi on tullut ommeltua, mutta sitä en nyt ehtinyt kuvata.

Autojen tuunausta sydämellä

Hei vaan, syksy saapui ja piti saada pienimmälle jotain settiä. Pikkukiisken piirtämä ihana kaupunkiautotrikoo piristyi entisestään Emo-tuotannon kangasvärillä (varmaan on jo keksitty kymmeniä kertoja, mutta ah, kun on kivaa!). Alaosaksi ompelin velourhaaremit, joihin leikkasin silitysmuovista vihreät sydämet sekä etulahkeisiin että peppuosaan. (Edit: silitysmuovia käytin aiemmin mm. täällä ja muovin tilasin taannoin täältä.) Liivimekko on todella lyhyt ja oikeastaan sitä voisikin kutsua liiviksi, sillä ryömivälle lapselle mekot ovat aivan liian epäkäytännöllisiä. Leikkasin liivin kuitenkin tyttömalliseksi, helmaa kohden leveneväksi. Housujen vyötäröresori on aivan liian löysä, joten se menee vielä purettavaksi ja saumuroitavaksi.

(Edit2: lopputrikoota en osaa enää käyttääkään tuunaamatta. Tähänhän voisi käyttää kivasti vaikkapa pinkkiä, oranssia, turkoosia, punaista, violettia... Melkein mitä vain <3)

Tipusirkus ja muuta porukkaa

Vauvan tulemisen prosessointi jatkuu, tällä kertaa syntyi astetta reippaampi TipuSirkus -SETTI, jälleen noin kokoa 62. Olisi varmaan hyvä tehdä jotain vähän isompaakin, mutta näköjään prosessiini kuuluu kiinteästi tuo vaatteiden pienuus - ehkä se jotenkin enemmän vielä konkretisoi näitä viimeisiä odotusaikoja :) Sekä paita että housut (olevinaan jonkin sortin haaremivariaatio) oma kehitys - nähtäväksi jää, miten istuvat päällä kun neulasin kappaleet suoraan kankaalle ilman kummempia kaavojen piirtelyä. Sirkusfiilistä en rehellisesti sanottuna tavoitellut näin paljoa, mutta näistä kyllä tuli raitoineen ja vahvoine värineen ainakin minun silmääni sellainen sirkus-show´n ruumiillistuma, että antaa sitten mennä vain ;) Setistä tuli kyllä aika poikamainen, mutta menee mielestäni toivottavasti tytöllekin. Raitatrikoon leikkasin 45 asteen kulmassa langansuuntaan nähden. Nepit Kotimäen puodista.

Ja isompien tyttöjen vanhan makuupussin tuunaus. Ihastuin Marimekon uuteen Kuukuna-kuosiin vasta liikkeessä (Louekarin suunnittelema, kenenkäs muunkaan!) ja minusta on kyllä niin herkullisen värinen, etten voinut olla ostamatta juuri tuohon makuupussiin :) Lopussa vielä kuva pikkukukallisista Re-made -farkuista (tilaustyö), kukkakankaassa ruskealla pohjalla pinkkejä, oransseja ja luonnonvalkoisia kukkia. Aika söpöt minusta.

Ilmapalloja

Mainitsin viime postauksessani tehneeni ensimmäisen vaatekappaleen vielä masussa asustavalle pikkuisellemme. Olemme siinä käsityksessä, että kolmas prinsessa olisi meille tulossa, joten mekkoa sitten uskalsin väsäillä (kuvissa napinreiät ja napit vielä ompelematta). Tässäpä kyseinen tuotos kaikessa yksinkertaisuudessaan: 

I L m A p A L L o - L I I V A R I 

koossa 62. Tummaa pinkkiä ja vihreää. Olin kahden vaiheilla valita vihreän sijasta oranssia, mutta tulevaisuudessa voisin pinkki-oranssia yhdistelmää käyttää - minusta se on tosi kaunis yhdistelmä! Applikointi ei onnistunut sommittelunsa puolesta, sillä tulin sulloneeksi ainakin parin ilmapallon verran liikaa palloja liivariin ja nauhatkin häiritsevät liiallisen paksuutensa vuoksi ainakin omaa silmääni. Harmittaa vähän, mutta taidan jatkaa samalla teemalla vielä, kunhan aikaa löytyy ;) Onneksi virheistään voi aina oppia! Ja onhan muuten ihana ommella jotain näin pientä <3 

Sisaruksille tilaustyönä pilkullisia Kavereita :) Ja huomenna suuntaan parin ihanan ystäväni kanssa Oulun Kädentaitomessuille katselemaan ihania luomuksia mitä erilaisimmista asioista ja materiaaleista! Toivottavasti ehdin postailla vielä viikonlopun aikana masuasukillemme tekemäni ensimmäisen vaatekappaleen (joka on vielä pikkuisen kesken) :)  Ja tänään lapsillemme on syntynyt uusi serkkukin <3 Onnea ja sitä Parasta sinne suuntaan vain tätäkin kautta!

Kavereita. Monennäköisiä. Ja ompelutaukoa ennenaikaisten supistusten vuoksi. Ihan uutta minulle, joten totuttelemista on viikolla 30 sellaiselle ihmiselle, joka ei osaa varoa nopeita liikkeitään. Ja hidastahtinen tilaustöiden valmistus jatkunee sen minkä kykenen omalta voinniltani ja kuopuksen korvatulehduskierteeltä (2. kuuri loppuu huomenna, ei näytä olevan vaikutusta)... 

BTW, kaikki vaatteet myynnissä (koirapöksyjä ja Koru-liivareita lukuunottamatta), laitan verkkokauppaan  kunhan ehdin. Kysellä saa sähköpostillakin :) Värikylläistä syksyä teille kaikille!!!

Musta Koru

Eka Koru pitkästä aikaa - tilaustyö siis. Ja ai että tätä oli kiva tehdä! Punaoranssista Korusta mustalle velourille tuli omasta mielestäni ihanan tyylikäs, ja tähän voi sitten yhdistää vaikka keltaiset, vihreät, violetit tai punaiset sukkikset ja puseron <3 Kuvissa ei valitettavasti näy ollenkaan mustan velourin pehmeyttä ja sen nukan hienoista "kiiltoa" voimakkaan Korun rinnalla. 

Pipokaavan kehittelyä ja muuta sähellystä

Muutaman tilaustyön ohella olen yrittänyt kehitellä verkkokauppaani hivenen baggy-mallista velourpipon kaavaa. Kaksi versiota piposta tuli ommeltua, mutta en ollut ihan tyytyväinen vieläkään. Ja pipojenhan pitäisi olla niitä käden käänteessä -juttuja, eikö?! Taidan pistää useamman yritykseni raskaudenajan hajamielisyyden piikkiin ;) Tämä kolmas versio alkaa olla jo oikeasti kiva. Sovituspäämme olivat valitettavasti jo unten mailla, joten käyttäjäkuva on todella surkea yritys survoa pieni ilmapallo ja villasukkia pipon sisälle ja räpsiä syksyn pimeässä yössä pokkarilla jonkinlaisetkaan kuvat kasaan... Tämä pipo nimittäin lähtee huomenna ystäväni lapselle, ja sisko saa samanlaisen, violeteilla pupuilla vaan.

Liandlon pandoja on tullut tilattua omia lapsia ajatellen ja teinkin siitä näin alkuun tällaisen kerhotunikan esikoiselle. Jotain pientä piti saada puseroon ekstraa, joten ompelin valenappilistan ja siihen kaksi valkoista sydännappia. Olisin halunnut laittaa pinkin resorin ja nappilistan sijaan violetit, mutta kun en varastoistani löytänyt, oikaisin ja laitoin pinkkiä.

Tilaustöistä kun oli puhetta, tässä pieni vilautus Re-Made -farkuista. Vielä kahdet hieman erilaiset lisää (en viitsi keskeneräisiä näytellä), niin pääsevät uuteen kotiinsa!

Ja viimeinen postauksen aihe (muttei suinkaan vähäisin, ainakaan kuopuksemme mielestä) on tämä metsolan lada-kankaasta ompelemani automekko. Kuopus kun nimittäin jo parisen kuukautta sitten toivoi itselleen sinistä automekkoa, ja ostin kankaan ihan varta vasten hänen toiveitaan ajatellen. Ja kyllä on kiva ommella välillä jotain noin hauskan väristä - ihan toiveesta! Tuo punainen resori on oikeasti ihanan voimakas ja herkullinen, syvä kirkkaanpunainen. Tämän kanssa punaiset velourleggarit kun vetäistään jalkaan, niin johan kelpaa pikkuvarsana hypellä <3 (Kuopuksellamme on suloinen tapa juosta kuin pikkuinen varsa, ei tasa-askelin vaan lyhyt-pitkä -rytmillä!)

Nyt nukkumaan! Olen saanut tuta tilaustöiden tekemisen haittapuolenkin taas pitkään aikaan - niskojen jumiudesta johtuvan ankaran päänsäryn. Ja buranaa kun ei saa ottaa... Liekö parasetamoli auttaa lihasjäykkyyteen?

Anyway, ihanaa loppuviikkoa kaikille!!!

Pupu-neiti ja herkku tunnustus

Tänään kuulin ensimmäisen joutsenauran muuttolaulun. Myönnettävä on, syksyhän se. Tuota haikeasointista muuttotöräyttelyä kuunnellessa jouduin kamppailemaan kyyneliä vastaan - ihan oikeasti. Ja kaiken kiireen keskellä täytyi sitten tehdä terapiaompelus, jonka muodossa vaihdoin oikeasti "syksymoodin" päälle. Muutaman viikon kuluttua tämä

PUPU-neiti pääsee kerhoon!

Rusetit ja kerholaukku tietysti mukana, helmapitsi liehuen odotetaan jo kovasti kerhopuuhia. Äidistäkin tuntuu jo siltä, että nämä viikot voisivat kulua vähän nopeammin, niin tulisi jotain muutakin arjen rutiinien katkaisijaksi :) Lisäksi meillä jatketaan kerran viikossa täällä käymistä, sillä esikoisellemme näyttäisi olevan annetun tällä hetkellä selkeän lahjan keholliseen ilmaisuun (ja erityisesti siksi, että hän nauttii siitä niin paljon!) <3

Ja tällaisen ihanuuden sain minäkin vielä kahdesta blogista :) Kiitos teille, aajuska ja Milla!!! Tunnustukseen liittyi kolme kivan simppeliä ja ytimekästä kysymystä (jotka osoittautuivat kuitenkin liian ytimekkäiksi minulle...):

1. Lempivärini: Kaikki värit ovat KAUNIITA, mutta oikein yhdisteltyinä. Jo pidemmän aikaa minulla on ollut mieltymys vahvoihin väreihin ja kontrasteihin. Murretutkin ovat kyllä upeita, mutta en nyt osaa niitä itse ainakaan käyttää oikein mihinkään. Jos esimerkiksi käytän jotakin murrettua ompeluksiini, paha(ko) tapani on sitten vastapainoksi yhdistää jotain mikä tuo ompelukseen kunnolla kontrastia. Haluaisin kyllä oppia tekemään myös kauniin harmonisia ja hillittyjä juttuja :)

2. Lempiruokani: Oikeastaan olen ihmeellisen moniruokainen. Sweet&sour tulee tällä hetkellä mieleen sekä vastakohtana aidot kotiruoat ilman turhia arominvahventeita, esimerkiksi siirappinen kaalipata. Nams.

3. Lempipaikkani: Meren äärellä. Jokaisena vuodenaikana. 

En nyt oikein tiedä, kenelle tämän lähettäisin eteenpäin kun kaikki tuntuvat saaneen tämän jo. Tehkää siis hyvin ja napatkaa mukaanne, jos jollakulla ei tätä vielä ole! <3 Vinkatkaa sitten minulle kommentoimalla, kuka otti mukaansa - olisi kiva käydä lukemassa omat lempijuttunne!

Miten teidän syksynne ovat alkaneet? Mitä teillä odotetaan? 

Mitä taas ei ollenkaan odoteta? Olisi kiva kuulla!!!

Pikku-Kaverille haalari

Parisen kuukautta sitten neitimme saivat uuden serkkupojan. Kastejuhlakin oli mutta lahjaa emme ole saaneet vieläkään aikaiseksi antaa. Muun kiireen ohella ompelin vihdoin kuukauden päivät suunnitelmissa olleen lahjan tuolle hurmaavalle tummatukkaiselle pikkumiehelle. 

Kaveri-haalari! 

Saa nähdä, lieneekö käyttökelpoinen kestopepulle - yritin kyllä miettiä selän pituuteen lisävaraa, mutta liekö sitten kuitenkin tullut liian pitkät lahkeet. Onneksi lahjeresorit pelastavat paljon ja pukua voi käyttää, vaikka puntti olisikin vähän pitkä ;) Lisäksi leikkasin olkaimiin napinsiirtovaraa, joten ehkä tuo lahjemitta takaa myös pidemmän käyttöiän... Yläosan vuoritin mustavalkoisella norsutrikoolla (ainakin aiemmin verkkokaupassamme Ihanat-tuotteiden valmistaja Sani on tehnyt samaisesta norsutrikoosta mm. puseroita - en tiedä, onko samasta trikoosta vielä mahdollista tilata Sanilta) ja pupuapplikoinnit tein pikkutähtikuviollisesta amerikanpuuvillasta. 

Kaava on oma, mutta lähtöjään jostakin Ottobren bodykaavasta (leveys ja pituus) jota sitäkin sitten muokkasin pidemmäksi kestoilevan saajan vuoksi. Turkoosi velour on minusta jotenkin ihana tummatukkaisella pikkuisella prinssillä, ja musta tehosteena sallii yhdisteltävyyden myös muihin väreihin mahdollisimman pitkälle. Myös turkoosia collegea mietin, mutta pitäydyin kuitenkin turvallisessa velourissa pesunkestävyytensä vuoksi. Toivottavasti nämä ovat sopivat ja mahdollisimman käytettävät! 

Tervetuloa teille, uudet lukijani! 

You´re very welcome, my new readers! 

Viemisiä

Huomenna olemme menossa kaksin yhden yön reissulle tänne - lapset jäävät isovanhemmille siksi aikaa yökylään. Lasten saamisen jälkeen emme ole viettäneet ainuttakaan yötä kaksin ilman heitä, joten lienee korkea aika saada viettää sellainenkin ennen joulukuuta, jolloin meille on luvattu syntyvän kolmannen ihanuuden :) Pienellä honeymoonilla ajattelimme kuitenkin vierailla ihanan ystäväperheemme luona, jotka ovat myös kakkosemme kummivanhempia. Tuliaisiksi yritin surauttaa perheen pikkuprinsessoille syksyksi velourpipot. 

Tyttöjen suosikkieläimiin kuuluvat koirat, joten ensimmäiseen tein hauvan. Toiseen oli tarkoitukseni saada aikaan pupua edes etäisesti muistuttava kaveri - mutta kyllä tästäkin sitten pupukorvainen koira mahtoi tulla. Bloggaan uhkarohkeasti pipot jo ennen kuin olen ne antanutkaan (muuten jäisivät kyseiset pipot bloggaamatta) ja toivon, etteivät saajat eksy ennen aikojaan blogiini! :) 

Postin mukana tulivat ihanaakin ihanammat capripöksyt esikoisprinsessallemme, sopivasti juuri neljävuotispäivän jälkeen! Kerrankin arpaonni suosi meitä :) Kiitos vielä valtavasti, Unikuu! Harmi, etten toistaiseksi ehtinyt napata housuista käyttäjäkuvaa niiden ollessa jalassa.

Ihanaa loppukesän jatkoa teille, rakkaat lukijani :) Bloggaillaan aina, kun ehditään...

Aurinkoa kaivataan!

Lyhykäinen tuttua juttua sisältävä postaus :) Huomenna lähtee postissa Kaveri-tunika matkaan omistajalleen. Tunika on minusta jotenkin tosi kesäinen velourista ja pitkistä hihoistaan huolimatta, joten ajattelin ihan aurinkoisuutensa vuoksi postailla kuvan siitä teillekin :) Kaverin pariksi lähtevät lahkeista rypytetyt Rock-leggarit konjakinruskeasta velourista. 

Olen viettänyt kaikki "ylimääräiset" hetkeni iltaisin (ja päivisin lasten leikkiessä pihapiirissä) pihallamme. Viime kesänä suunnittelemani kivikkopenkki alkaa olla loppusuoralla tämän päivän jälkeen :) En ole koskaan kokenut olevani viherpeukalo, mutta kyllähän tuo alkaa sormi (tai ainakin kynnenaluset) vihertää pakostakin omalla rivarinpläntillä. On se vain kivaa nähdä omien suunnitelmien toteutuvan, itse tehden! Samaltahan se tuntuu kuin ompelustenkin kanssa :) Ja nyt kun lapset ovat sen verran isoja, voi jo itsekin puuhastella jotakin pihamaalla tenavien leikkiessä omia leikkejään. Kuvassa parisen viikkoa sitten hankkimani maljaköynnös, jonka takana vielä tuolloin ihan keskeneräistä kivikkopenkkiä (maisemointikangas näkyy laidoilta, istutuksia puuttuu jne.).

Lopuksi vielä kuva kauniista esikoisemme asettelemasta voikukkaÄMPÄRISTÄ. Voisiko sopivampaa "vaasia" löytyä voikukille? Ei minun mielestäni! :) 

Pipoja Suomen kesään...

Ainakin täällä "Pohojos-Pohojammaalla" on taas lähiaikoina ollut hyytävän kylmää, vaikka omppupuun lehdet ovatkin ihanasti putkahtaneet esiin viimeisten muutaman päivän sisällä. Kylmään tuuleen oli pakko surauttaa lämpimät velourpipot tytöille, jotta tarkenevat hiekkalaatikossa ja muissa pihaleikeissä touhuilla. Jospa ne lämpimätkin säät tulisivat pipojen ompelun myötä! ;)  Sen vähän perusteella, mitä olen ehtinyt blogeja seurailla ja ylipäätään netissä surffailla, olen huomannut, että kruunupipoja on nyt vilahdellut enemmän ja vähemmän runsaasti. Ihastuin, ja olihan sitä kokeiltava sitten heti näihin hyötyasusteisiin. Talvipäähineet nimittäin ehdittiin viedä suurimmaksi osaksi seuraavaa syksyä odottelemaan, mutta eihän tuolla ulkona oikeasti tarkene kesämyssyllä! 

Esikoinen sai myssyynsä perhosia mustapohjaisesta kukkapuuvillasta pinkillä velourilla, ja kuopuksen myssyyn surautin samanlaiset perhoset tummemmalle pinkille vihreä-punasävyisestä puuvillasta. Takana sitten tuo merkkini vertikaalilinjassa. Itse kyllä tykkään :) Harmi, etten ole ehtinyt vielä kuvata päässä, ovat nimittäin ihan eri maata käytössä :) Töröttävät hauskasti "kruunuistaan".

Viimeisenä VIHDOIN Tupunan lähettämästä haasteesta kuva - toinen hyödyke jäi kuvaamatta paristojen sanottua kameran kanssa sopimuksensa irti. Oli muuten yllättävän vaikea keksiä asioita/välineitä joita ilman en pärjäisi. Toki kävi aina-yhtä-rakas ratkoja mielessä ja lukuisia muita tuiki tärkeitä välineitä, mutta valitsin  kuitenkin seuraavat tällä hetkellä minulle tärkeimmiksi. Langoitin on ihana värkki ompelukoneessa - sitä ilman repisin varmaan jo hiuksia kiireen keskellä! Toinen, oikeastaan vielä tärkeämpi hyödyke ompelutöissäni on Vlieselinen stickvlies -irtirevittävä tukikangas. Ilman tätä en selviäisi! Ja ehdottomasti nimenomaan tuo merkki. Ostin tämän loputtua kerran halpisversiota, jonka jouduin oikeasti leikkaamaan irti applikoinnin vierestä. Jos olisin repinyt tuon "irtiREVITTÄVÄN" tukikankaan, olisin repinyt luultavasti myös applikaation. 

Koska haaste on kiertänyt jo varmasti kaikki käsityö-/ompelublogit, jätän sen nyt lähettämättä eteenpäin. 

Nyt tämä tyttö lähtee peiton alle, alkaa ihan huolestuttaa tämä verbaalinen taso(ttomuute)ni! Kiitos ja anteeksi! :)

Sekalainen sakki

Kuluneen viikonlopun aikana olen vihdoin saanut ommella niin paljon kuin olen jaksanut. Tässä kaikki puuhastelemani, lukuunottamatta eräitä Re-Made -farkkuja (92), jotka roikkuvat työhuoneessa odottamassa keskenloppunutta vyötäröresoria. Lisäksi tuo vihreä Pilvi-paita (92) on - kuten kuvastakin näkee, vinoine helmoineen, kaikkineen - kesken. Eniten nautin pitkästä aikaa Korun (98) tekemisestä :) On hauskaa, kun erilaisilla väri- ja kuosiyhdistelmillä saa niin erinäköisiä lopputuloksia! 

Pöllöpuseroa(kaan) en saanut kunnolla kuvattua, ja ruskeat resorit sekä ruskea velour pöllössä näyttävät ihan mustilta. No, ruskeita kumminkin ovat. Pöllöpuseroon tein käännettävät hiharesorit tilaajan pyynnöstä. Pesukarhupusero (104) on tumman petrolin väristä velouria ja on odottanut hävyttömän monta kuukautta kaapissa (ainakin pari..) hihojen ja takakappaleen ompelua. Pöllöä lukuunottamatta mikään näistä ei ole tilaustyö, joten kysellä voi, jos joku vaatteista näyttäisi haluavan luoksesi :) 

Huh, nyt täytynee mennä peiton alle, jotta uusi viikko voisi alkaa mahdollisimman oikealla jalalla. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!