Plussa-pusero

Ehdinpäs viimein jotain pientä postailemaankin. Koululaiselle syntyi muutama päivä sitten Plussa-pusero perinteistäkin perinteisimmällä ja simppeleimmällä perunapainannalla. On kuulkaas kiva, ainakin minusta! Erityisesti tuo painojäljen rosoisuus viehättää. Pusero on meleerattua ohutta collegea varaston kätköistä, malli sekä kaava oma (kapeahko laatikkopaita) ja reunat jätin tarkoituksella huolittelematta. Ainoastaan etukappaleelle painoin plussat. Ekaluokkalainenkin tykkää. Tästä tulisi kiva kuosikin :)

Dalmatialais-svetarimekko

Blogipostailuni tiheys on ollut naurettavan harvaa. Siihen on kuitenkin enemmän kuin pätevät syyt. Meidän vauvamme joutui kiireelliseen suurehkoon leikkaukseen tammikuussa (ollessaan tuolloin hiukan alle 3 kuukauden vanha), josta toipuminen on vienyt tehokkaasti kaiken vapaa-ajan (niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla). Lisäksi jostakin "saimme" erittäin äkäisen pöpön juuri talviloman aikana, joka vei ensin kaksivuotiaan viikoksi petiin, ja tällä hetkellä kaikki kolme isompaa ovat olleet tai ovat sairaina. Nyt toivon sydämeni pohjasta, että pienimmäinen säästyisi ja olenkin oleillut hänen kanssaan yläkerran makuuhuoneessamme isän hoitaessa muita lapsia 24h/vrk. Huh-huh. 

Mutta ehdin kuitenkin talviloman alkajaisiksi kokeilla visiotani svetarista, joka syntyi jo tovi sitten. Kaksivuotiaallemme halusin tällaisen takaa pidemmällä helmalla toteutettavan collegepuseron/-tunikan, ja kun kangasvarastoista löytyi Kestovaippakaupan ihanaa luonnonvalkoista joustocollegea, tuli halu yhdistää siihen jotain mustaa yksinkertaista kuviota. Kankaanpainovärini ovat jo yli pari vuotta vanhoja ja siksikin halusin käyttää ne mahdollisimman pian pois, mutta hieman epäilin, josko vielä ovat kunnossa. Silitin perusteellisesti värin kuivuttua kiinnityksen, mutta silti ensimmäisessä pesussa väri haalistui huomattavasti. Teinkö jotain väärin, vai onko tähän syynä juuri tuo värin vanheneminen? Tiiviisti värini olen kyllä säilyttänyt, mutta kai niilläkin joku raja säilyvyydessä on... 

Kuinka ollakaan, minusta tuo täplien haaleneminen ei ollut ollenkaan epäonnistuneen tai virheen näköinen, vaan olen siihen erittäin tyytyväinen! Mielestäni nuo epätasaisesti haalenneet täplät ovat aivan ihanat, ihan kuin ne olisi tarkoitettu olemaan juuri tuollaiset. Kun tällaiset kankaanpainokonstin osaisikin, tekisin lisää tällaista jälkeä. Ainut mutta tässä on se, miten tulee pesuja kestämään myöhemmin. Tätä kun ei toistaiseksi ole pesty kuin sen ainoan kerran, ja sitten pikkuneiti sairastui ja vasta eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä. Sovituskuvakin jäi siksi vielä ottamatta. Pesun jälkeen silitin vielä uudestaan erittäin perusteellisesti ja toivon, että loppu väri olisi nyt kiinnittynyt.

Valkoinen kangas on ottanut itseensä jonkin verran tuota irronnutta mustaa ja on nyt hivenen harmahtavan luonnonvalkoinen, mutta minusta se näyttää vain ihanalta tarkoitukselliselta kulahtamiselta (!!! :D ). Kuvissa sitä ei näy, vaikka yritinkin kovasti saada näkyviin. Tämä on ihan täysin mekkopituinen, mutta ei haittaa, tein tarkoituksella hihoihinkin pituutta käännettävien resorien muodossa.

Pipo

Painoin pipon kuopukselle jo keväällä, ja tämä oli jo silloin pieni. On unohtunut blogata vain. Tässä näkee Tytöt, pojat -kuosin vähän paremmin kun on ihan oikeassa "vaatteessa" käytössä. Tosi huono kuva tämäkin kyllä. Kuosista lisää vaikkapa täällä. Pipon valkoinen trikoo on jämäkkää mutta tosi joustavaa trikoota EK:sta.

Puutarhapiilottelua asfaltilla

Tämä hupullinen liivimekko valmistui jo aikaa sitten keväällä sisaruskuvaa varten, mutta on jäänyt postaamatta. Myös isommat saivat aikoinaan omat Puutarhapiilotunikansa, mutta ne ovat pitkähihaiset ja pyykissä tällä haavaa. Jokaisen vaatteeseen maalasin tai väritin kangastussilla eri väriset kukkaset - isoimmalla vihreää ja keskimmäisellä keltaista. Tämä tussilla väritetty neonpinkki on valitettavasti haalistunut pesussa - pitäisi maalata oikeilla kankaanpainoväreillä uudelleen. Omasta kokemuksestani voinkin sanoa, että kankaanpainovärit ovat ainoa vaihtoehto, jos mielii värien säilyvän pesusta pesuun. 

Tästä mekkosesta tuli kyllä aika katu-uskottava, omaan makuuni ;) Olihan tuo jo aikakin saada postattua jotain Puutarhapiilosta. Onneksi tätä ihanuutta on vielä jonkin verran jäljelläkin :)

Hapsuhaaremi helteille

HasSUNhAUSkaH A P S Uhaaremi

syntyi eilen niitä luvattuja juhannushelteitä ajatellen. Mittarissa tällä hetkellä 13,6 celsiusastetta ja taivas kauttaaltaan harmaa, tytöille vedetään välikausitakkeja niskaan... Että se niistä lämpimistä. 

Hapsuhaaremiin sain idean täältä, kaava on omasta kynästä. Tykkään muutenkin Petitbon vaatteista - niissä on jotain hauskaa, helppoa, todella simppeliä ja samalla supertrendikästä. Olisin halunnut ommella haaremin jostakin pastellinsävyisestä trikoosta, mutta sellaista ei tähän hätään löytynyt varastoista, eikä valkoistakaan ollut tarpeeksi korkeaa palasta, joten tein siitä mitä oli. Painoin kankaaseen kolmioita summittaisesti ja lisäsin tehostevärisen hapsukauluksen. Vähän turhan voimakas yhdistelmä on tällä hetkellä omaan makuuni (pastellisävy olisi pehmentänyt sopivasti kokonaisuutta), mutta ihan hauska kokeiluversio kuitenkin. Käyttöön otetaan :)

Pukuhan sujautetaan kaula-aukon kautta päälle, joten kankaan tulee olla joustavaa ja kaula-aukon reiluhko. Helteillähän tästä ei ole haittaa, ja kylmemmillä ilmoilla alle voi pukea yksivärisen bodyn. Tästä teen varmasti sen paremman version, johon teen ehkä erilaisen painokuvion. Ja hapsuja aion kokeilla muullakin tavalla - ne on ihania! 

Autojen tuunausta sydämellä

Hei vaan, syksy saapui ja piti saada pienimmälle jotain settiä. Pikkukiisken piirtämä ihana kaupunkiautotrikoo piristyi entisestään Emo-tuotannon kangasvärillä (varmaan on jo keksitty kymmeniä kertoja, mutta ah, kun on kivaa!). Alaosaksi ompelin velourhaaremit, joihin leikkasin silitysmuovista vihreät sydämet sekä etulahkeisiin että peppuosaan. (Edit: silitysmuovia käytin aiemmin mm. täällä ja muovin tilasin taannoin täältä.) Liivimekko on todella lyhyt ja oikeastaan sitä voisikin kutsua liiviksi, sillä ryömivälle lapselle mekot ovat aivan liian epäkäytännöllisiä. Leikkasin liivin kuitenkin tyttömalliseksi, helmaa kohden leveneväksi. Housujen vyötäröresori on aivan liian löysä, joten se menee vielä purettavaksi ja saumuroitavaksi.

(Edit2: lopputrikoota en osaa enää käyttääkään tuunaamatta. Tähänhän voisi käyttää kivasti vaikkapa pinkkiä, oranssia, turkoosia, punaista, violettia... Melkein mitä vain <3)

Pussukka poikineen

Mietin tuossa, kehtaanko edes postata enää näitä taannoin pitämäni arvonnan palkintoja - näiden kanssa on kestänyt ihan liian kauan! Tässä ne nyt kuitenkin ovat, ja maanantaina lähtevät postin mukana uusille omistajilleen. Anteeksi ja olkaa hyvät, Tanja ja Tinttarus! Lisäksi oli jokin aika sitten se toinen uniikki tunika valkoisena - tässäpä ne kaksi uniikkia tilaustyönä tehtyä Tytöt, pojat -tunikaa olivatkin. Jos tämän jälkeen vielä painan kyseisellä kuosilla, tulevat vaatteet ainoastaan omille lapsille tai lahjaksi. Olenkin jo vähän kaavaillut kesäpipoja ohuesta valkoisesta puuvillatrikoosta simppelisti peruspunaisella painovärillä. 

Pussukoiden puuvilla keväänvihreää, vuori pinkkiä puuvillaa. Toiseen toivottiin Mäyrä-kuosia, jonka painoin mustalla painovärillä. Toinen taas on Tytöt, pojat -kuosia ja painoin tällä kertaa luumulla painovärillä, kuten pussukoiden alla näkyvän pinkin tunikankin. Muutakin on tullut tehtyä, mutta kaikki ovat tilaustöitä (Korua erilaisina versioina, Rimpsula-hametta, Mäyrä-tunikaa mm.) eli teille tuttuja juttuja eri värisinä versioina, joten en taida kehdata niitä tänne laittaa ettette tylsisty vallan! Jos vaikka haluaisittekin nähdä erilaisia versioita samoista jutuista, kertokaa kommenttilootassa. Silloin voin niitä toki näyttää :) 

Hauskaa sunnuntaita ja ihanaa uuden viikon alkua! 

Musta-valkoista

Tämän uniikin kappaleen painoin äitienpäiväviikonloppuna ja ihastuin kyllä itse tähän. Tällaiset pitäisi vielä saada kummallekin neitosellemme joskus väsättyä - voisivat olla hauskat sisaruskuvassa (jollainen pitäisi käydä tässä kesän aikana otattamassa studiossa). Tytöt ja pojat ovat jakaneet aikas paljon mielipiteitä. Mutta itse kyllä tykkäilen ;D (jos niin saa suomalaisena sanoa ;D). Muuten, minusta tämä painaminen (tai kohdistaminen) on edelleen ihan hirveän vaikeaa! 

Kaikkea jännittävää ja kivaa ja mukavaa tapahtuu nykyään. Yhden voin paljastaa jo nyt: joitakin tuotteistani tulee myyntiin piakkoin myös Oulun keskustassa Mäkelininkadulla sijaitsevaan söpöön lastenvaate- ja sisustustavaraliike Ekoihanaan. Ekoihana on liike, joka pitää myös kotikutsuja, ja hieman myöhemmin minun tuotteitani voi hankkia myös noiden kotikutsujen kautta :) Kerron lisää uutisia joskus myöhemmin :)

Mulla on vieläkin postaamatta Tupunan lähettämä haaste - työhuone on niin pahassa siivossa, etten kehtaa kuvia levitellä siitä maailmalle ihan sellaisenaan. Ehkä vielä joku kaunis päivä saan haasteen postattua :) 

Ihanaa, jos jaksatte silloin tällöin käydä kurkkimassa näitä aina-samanlaisia-postauksiani! Haluaisin toteuttaa vaikka mitä uusia juttuja, mutta kun. Enempää lienee turha sanoa :(

Tytöt, pojat -tunika ja verkkokauppa auki

Voi miten mukavalta tuntuukaan, kun verkkokauppa on nyt saatu vihdoin avattua :) Voitte käydä kurkkimassa (teille suurimmalle osalle lukijoista varmasti tuttuakin tutumpia) tuotteitani, ja myös ystäväni Ihanat-merkkisiä vaatteita, vauvojen makuupusseja ja neuvolakortin kansia. Osoite on www.rockingskidi.fi, tai sitten klikkaat itsesi kauppaan tuosta blogini oikeassa yläreunassa sijaitsevasta linkistä. 

Ompelin äskettäin esikoiselle tytöt, pojat -kuosin kokeilukankaasta trikootunikan huomista kerhokuvausta varten. Tässäkin muutama tyttö ja poika ovat keränneet rohkeutta ja hivuttautuneet lähemmäksi toisiaan, muttei tuo ainakaan omasta mielestäni mitenkään häiritse kokonaisuutta. Hahmot olen painanut vihreällä ja kangas on pinkkiä puuvillatrikoota. Vihreä kuultopainoväri näyttää pinkillä pohjalla aika hillityltä, lähes harmaalta. Tämä kuosi on jakanut aika paljon mielipiteitä suuntaan ja toiseen, toiset tykkää kovasti, toiset ei ilmeisesti voi sietää. Ja näin tullaan taas kerran viisaan sananlaskun pariin, ettei makuasioista voi kiistellä. Meitä on moneksi - ONNEKSI! :) 

Nyt nukkumaan, ja viikonloppuna juhlitaan kuopuksen juuri täyttämää komeaa kahta ikävuotta (meinaa, ettei omille ompeluksille luultavasti taaskaan jää aikaa)! 

Ai niin, Tupuna haastoi minut :) nyt on kuitenkin niin väsy, että postailen siitä seuraavalla kerralla kuvien kera!

Mukavaa viikonloppua kaikille jo näin etukäteen :) Iiiiiihanaa kun on jo niin KEVÄT! Silloin kun hiekkalaatikkokin on kunnolla sulana, voi jo uskoa, että kesäkin tulee pian <3

Mäyrätunika

Oli sitten pakottava tarve kokeilla ommella jotain omalla kuosilla itse painamastani puuvillasta ;) Sen verran tästä innostani on mainittava, että nämä ovat ensimmäiset valottamani seulat ikinä ja sabluunapainantaa kummempia kankaanpainomenetelmiä en ole tähän mennessä kokeillut, joten lapsenomainen intoni sallittakoon, vai mitä ;) Kuten kuvasta saattaa huomata, kuviot menevät miten sattuu. Kyseinen turkoosi kangas olikin ensimmäinen painamani kangas ja kuvion kohdistus oli vielä ihan hakusessa (enkä sano etteikö olisi edelleen). En vielä raaskinut leikata onnistuneempia kankaita vaan tein koeompeluksen tällaisesta enemmän virheellisestä.

Tämän Mäyrä-tunikapaidan kanssa suunnittelin alaosaksi haaremihousuja tai lahkeista rypytettyjä legginsejä ja tunikan päälle jotain boheemia neuletakkia. Mihin te yhdistäisitte tällaisen tunikan? Vähän mietin, tykkäänkö tunikan mallista mäyräkuosin kanssa ja sainko valittua edes kanttausten väriä onnistuneesti. Tuollainen se nyt kuitenkin on - liekö onnistunut vai susi, sen aika näyttää kun silmä tottuu.  Hihansuut ja helmakanttaus ovat resoria, pääntien kanttaus normivinonauhaa. Tuollaisia ihastuttavia tassunappeja löysin aikaa sitten muistaakseni Löytö-Palasta ja tähän sellainen sopi mielestäni paremmin kuin hyvin, vaikkei kyseessä mäyrän tassu olekaan :) 

Kangaskuoseja :)

Tämä viikonloppu on ollut todella antoisa, sillä sain kokeilla suunnittelemiani kuoseja kankaalle ihan oikeasti. Tytöt, pojat -kuosia kokeilin keltaiselle puuvillalle vihreällä painovärillä, oranssille puuvillalle mustalla painovärillä (joka meinasi yhden painokerran jälkeen tukkia seulan, ja meinasin menettää järkeni ainaisen seulan pesemisen ja kuivaamisen vuoksi) sekä pinkille single jerseylle vihreällä painovärillä (näyttää kuvassa mustalta). 

Turkoosille kankaalle kokeilin painaa alkuviikosta suunnittelemaani Mäyrät -kuosia ja minusta siitäkin tuli ihan hauska. Kuva vain ei oikein anna oikeutta kuosille. Erilaiset värikokeilut jatkukoot yläkerran kylppärissä, kunhan aikaa löytyy sellainen rako. Voin todeta, että suunnittelu ja painanta ovat vieneet sydämeni kertalaakista <3

Hauskaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa! Vielä on aikaa osallistua arvontaan ja voittaa ompelemani pussukka näistä jommalla kummalla suunnittelemallani kuosilla puuvillakankaisena :)

Ja vielä, tervetuloa uusille lukijoille! Huippukiva juttu, että löysitte tänne!

10 000 rikki :)

Mitenkäs tätä nyt voitaisiin juhlia? Kymppitonni meni tänään rikki sivun näytöissä :) Olisiko pieni arvonta taas paikallaan? Nyt valitettavasti korostan tuota sanaa pieni, sillä viimeisestä arvonnasta ei ole kauaakaan ja pian avataan se kauan mainostamani verkkokauppamme, joten kangasvarasto on nyt tuiki tarpeellinen ;) (Toivotaan ainakin!) Pohdiskelin, että olisiko hauskaa saada palkinnoksi jonkinlainen pussukka, jossa olisi itse suunnittelemani ja painamani kuosi? Luonnostelin eilen jotain kuosivaihtoehtoa - tällaista olisi tyyli, jos kaikki nyt painannassa onnistuu :)  Millaista kokoa ja mallia pussukalle toivoisitte? Alustavasti ostin valkoista, pinkkiä, keväänvihreää, oranssia ja keltaista puuvillaa painantaa varten, joten toiveita voi esittää, jos arpaonni sattuu kohdalle :)

Eli arvonnan säännöt samat kuin aiemmassakin arvonnassani:

- Kommentoimalla pääset mukaan arvontaan.

- Lukijaksi liittymällä saa toisen arvan (ne, jotka ovat lukijoita jo valmiiksi, saavat siis kommentoimalla suoraan kaksi arpaa).

- Kolmannen arvan saat linkittämällä blogiisi tai facebookiin. Ylläolevaa kuvaa saa käyttää linkityksessä. Mainitsethan kommentissasi, kumpaan aiot linkittää.

- Muistathan kertoa monellako arvalla osallistut, ja jos olet anonyymi, laita hyvin tunnistettava nimimerkki mukaan kommenttiisi!

Ja eikun mukaan kaikki kiinnostuneet! Mukavaa viikonloppua!

Tunnustus ja kuopuksen upouudet kengät

Kiitos Sofialle sekä Tupunalle tunnustuksesta! Olen kovin ilahtunut! <3 Vihdoin saan aikaiseksi postata tunnustuksen kahdeksan asian kera - tosin en vieläkään tiedä, mitä ne voisivat olla! Vielä kuitenkin kuva söpöistä See kai runeista, jotka tilasin kuopuksellemme Katjan vinkistä täältä. Kiitos siis myös Katjalle vihjeestä :) Mielestäni kyseiset popot ovat kuin suunnitellut kuopuksellemme ;D Kasvun varaa löytyy, joten jospa erityisesti ensi kesänä pääsisivät sitten aktiiviseen käyttöön. 

Nyt kuitenkin tunnustuksen pariin. Nämä ovat tässä hetkessä päähäni pälkähtäviä asioita minusta..

1. Pidän kirjoittamisesta, mutta en ole tehnyt sitä varsinaisesti ollenkaan sen jälkeen, kun esikoinen (3v7kk) syntyi. Ruosteeseen on valitettavasti päässyt lipsahtamaan sekin taito.

2. Rakastin pienenä Peppiä. Hän oli esikuvani ;) Ja omat tyttäreni seuraavat näköjään perässä.

3. Minulla ei valitettavasti ole sisaruksia, mutta serkkuja sitten senkin edestä. Miehelläni on puolestaan kahdeksan sisarusta, joten "sisaruksia" on sitten kuitenkin siunaantunut onneksi näin aikuisiällä ;) Terkut vaan, jos luette tätä!

4. En ole käynyt koskaan rantalomalla enkä ylipäätään Norjaa kauempana. Senkin edestä olen kiertänyt vanhempieni ja sukulaisteni kanssa Suomen maata. Kesät menivät asuntovaunuillessa leirintäalueilla ja talvisin viikonloput laskettelukeskusten kausipaikoissa. 

5. Minun on usein vaikea sanoa "ei".

6. Olen taas aloittanut tekemään graduani eteenpäin kahden vuoden tauon jälkeen (hurraa, minä!). Ja sekös tuntuu hyvältä, kun uskalsi tarttua siihen!

7. Olen ollut aina "isin tyttö". Isän kanssa on saunottu, puuhailtu autotallissa(kin) ja varsinkin moottoripyöräilty. Kesäisin perhepäivähoitoon päristeltiin moottoripyörän kyydissä. Olen jopa nukahtanut vanhempieni väliin moottoripyörän selkään, jolloin saappaani tippuivat tielle kesken ajon :D

8. Minulla on huono "leipomisitsetunto", vaikka periaatteessa tiedän osaavani, jos haluan (onhan niitä ohjeita jos jonkinlaisia!). Äitini on aina ollut todellinen jauhopeukalo - pullat, kakut ja muut ihanat leivonnaiset, suolaisia unohtamatta, ovat olleet suussasulavia. Ehkä siksikään en ole tullut tarttuneeksi kaulimeen kovinkaan helposti, kun ihanista leivonnaisista ei ole ollut puutetta ;)

Valitettavasti ompeluun liittyviä tunnustuksia ei näihin mahtunut ainuttakaan. Mutta ehkäpä joskus vielä ;)

Haluaisin lähettää tunnustuksen tällä kertaa eteenpäin: 

Hääräämön Lauralle

Finnkids-blogin kirjoittajalle (valitettavasti en tiedä nimeäsi!)

Pumpulia ja pellavaa -blogin Ilonalle

Lankakerien kätköistä -blogin Maija-Leenalle

Muksun maailman Katjalle

Kewa kokeilee -blogin Kewalle

Aenolle

Cutien NorppaStiinalle

Paapiille

Blomma åker vagn -blogin Thealle

Lilla a:lle

Voi teitä ihania olisi vaikka kuinka! Onneksi olette jo moni saaneetkin tämän tunnustuksen, joten en viitsi laittaa uudestaan teitä, jotka tiedän saaneen saman tunnustuksen, tähän listaan ollenkaan.

Kevät, kevät, kevät. Tänään oli ensimmäinen kerta, kun koin lupauksen keväästä ajellessamme moottoritietä pitkin kankaanpainannan kurssille, joka alkoi tänään. Katsellessani laskevan auringon pehmeää valoa likaista, lumetonta ja kuivaa asfalttia vasten sekä lumettomia puita, oli pakko myöntää, että kyllä se kevät on jo kynnyksellä! Sen verran täytynee huomauttaa, että kevät on itse asiassa lähes epämieluisin vuodenaika minulle loskineen ja säänvaihteluineen - mutta sen hienous piileekin siinä, että se on lupaus KESÄSTÄ!

Kankaanpainannan kurssista vielä sen verran, että kyseessä on ainoastaan lyhyt työpaja ja varsinainen työpajaviikonloppu on vasta parin viikon kuluttua. Odotan innolla ja olen tässä visioinut kuosejakin :) Ihanaa, pääsen kokeilemaan seulan valotusta! Metritavaraa olisi tarkoitus saada aikaiseksi - saas nähdä, miten äiskän käy!