Maximekkoni

Olen jo kauan suunnitellut kesäksi itselleni trikoista maximekkoa. Sellainen valmistuikin jo melkein viikko sitten Kestovaippakaupan ihanasta mariininsinisestä viskoositrikoosta. Viskoositrikoo on mielestäni ihanteellinen kangas tähän tarkoitukseen laskeutuvuutensa vuoksi. Tein yläosan erikseen rypyttämällä rinnan alta framilonilla sekä rinnan päältä kaula-aukosta rypytyslankojen avulla. Erilliset olkaimet tein leveiksi ja asettelin takaa ristikkäin. Takayläosan rypytin kumilangalla. 

Helman osat rypytin niinikään framilonilla ja silitin toiseksi alimmaiseen helmakappaleeseen säännöllisin välein kullanvärisestä silitysmuovista/-kalvosta tällä hetkellä niin trendikkäitä ristejä. Odotusmasun kanssa mekko tuntuu kivalta, ei purista eikä paina ja laskeutuu silti kivasti :) Uskon, että vauvamasun hävittyäkin mekko soveltuu käytettäväksi yhtä hyvin - helmaahan voi helposti lyhentää, sillä en ole huolitellut sitä ollenkaan.

Erityisesti yläosan istuvuuteen sekä helman ristiyksityiskohtiin olen tyytyväinen. Yksityiskohdista huolimatta kokonaisuus on yksivärisyytensä ja laskeutuvuutensa vuoksi rauhallinen ja sopii minusta maxipituudestaan huolimatta tällaiselle myös lyhyelle ja tällä hetkellä keskivartalostaan kohtuullisen paksulle käyttäjällekin ;) 

Juhannustaikoja

Juhannusaaton iltaa vietettiin kuopuksen iki-ihanan kummiperheen luona. Sitä ennen sain kuitenkin erään keskeneräisen työn saatettua valmiiksi. Itselleni valmistui tUNika kellohelmalla ja muutamalla muulla pikkujujulla. Ihanaa leikattavaa ja silitettävää silityskangasta (muovimaista paperia, muistuttaa ehkä etäisesti valokuvapaperia) löysin muutamia viikkoja sitten täältä (ah, miten suloinen blogi!). Kangas/paperi/muovi oli suolaisen hintaista, mutta aivan ihanaa, ja tunikan helmaan leikkasin ja silitin tällä kertaa vaaleanpunaiset sydämet. Pikkuhihoihin laitoin puhvia ja rypytystä sopivan söpösti, kuten myös kaula-aukon etuosaan sekä rinnan alle ;). Kaava on muokattu reilulla kädellä FB:n oe:läisten tunikasta.

Ihanaa keskikesän juhlaa teille kaikille! Juhannustaiat kuuluvat ymmärtääkseni sinkuille, mutta en aio heittää kirvestä kaivoon vaan kokeilen, tepsisiköhän vielä tuohon armaaseen aviomieheeni :) Ainakin tykkäsi tunikasta.

Elegantit prinsessahaaremit

Nämäkin pöksyt ovat vielä pikkiriikkisen kesken, mutta ehdin jo UNOHTAA loppusilauksen kun jo otin kuvat. Laiskuus iski, ja postaan nyt nämä ilman nilkkoihin ulkosivuun ommeltavia mustia valkopilkullisia koristenappeja. Sain inspiraation näihin haaremeihin käydessäni tänään Lindexillä. Housuja oli pinkkejä ja vihreitä ja puuvilla oli läpikuultavan ohutta. Kangaskaupassa kuulin sen olevan nimeltään egyptinpuuvillaa ja kankaasta todellakin näkee läpi :) Unelmankevyttä puuvillaa hellepäivien iltoihin.

Lindexin haaremeissa ei ollut rypytystä lahkeissa, pelkkä resori vyötäröllä. Olisin halunnut ostaa jotain ihanan väristä puuvillaa, mutta lähikangaskaupassamme kyseistä kangasta oli tällä hetkellä ainoastaan mustana. No, koevedos tuli otettua ja mielestäni ovat kyllä niin söpöt, että haluaisin itsellenikin samanlaiset ;) Housut tein "omasta päästäni", mutta hieman silmäilin Ottobren 1/2011 Acrobatics-haaremeista mallia. Lahkeisiin rypytysten kohdalle sivuun ompelen siis vielä kumpaiseenkin kolme mustaa valkopilkullista kantanappia allekkain. Vyötärön rypytin Framilonin avulla resoriin sopivaksi. Kyseiset pöksyt ovat kaksivuotiaalle neidillemme, ja joku päivähän pitänee tietysti ommella joku söpöinen yläosa näihin - esimerkiksi punaista perusvalkopallotrikoota puhvihihoilla tunikamallina <3 

Tervetuloa sydämellisesti, uudet lukijani!!! Toivottavasti viihdytte, vaikka postailuni onkin jonkin verran harventunut :) Ja kiitos vanhoille lukijoilleni uskollisuudestanne :) Täällä pysytään ja silloin tällöin aina postaillaan, kun aikataulu antaa myöten!

Hellemekko kuopukselle

Pakkohan se oli sitten tehdä kuopuksellekin isosiskon ensimmäiseen kevätjuhlaan mekkonen. Vaikka onkin hellemekko, ajattelin pukea pikkuneidin tähän ja laittaa päälle valkoisen neuletakin. Jos tyttö nyt edes mahtuu siihen. En ole nimittäin koskaan aiemmin tehnyt poimutusta kumilanka alalankana, joten tämä oli ihan eka versio ikinä - ja nyt pelkäänkin, onko liian tiukka. Vielä en ehtinyt sovittaa, kun sovitettava meni päikkäreille (voinee jäädä äidin haaveeksi, kun pinniksestä kuuluu edelleen aikamoinen puheenpälpätys ja kolina ;D). 

Tasoittuuko tuo rypytys höyryttämällä löysemmäksi vai pienemmäksi? Olen ymmärtänyt, että pienemmäksi pitäisi mennä? En nimittäin edes höyryttänyt koko poimutusta, ja nyt jo on niin kasassa että lienee oikeasti kokoa 74/80, vaikka tarkoitus oli tehdä noin 86/92... Kangas on omasta mielestäni ihanaa luumunsävyistä pilkkupopliinia ja sopi ainakin ekan rypytyskokeilun perusteella tarkoitukseen hyvin. Mekon helman leikkasin sivusaumoistaan pyöreähköön linjaan, en siis ommellut ihan suorana pötkylänä kuten ilmeisesti usein nämä poimutetut vaatteet ommellaan. Mutta kyllä ihastuin tähän poimutuksen tekemiseen, tulee niin helposti kiva ja siisti jälki! Varmasti tulen käyttämään kumilangalla poimuttamista runsaasti - myös isosisko tykkää!