Takinkääntäjä

Ompelin kaksi-ja-puoli-vuotiaalle erittäin simppelin, käännettävän joustocollegetakin tällaisia kylmiä kesäpäiviä varten. Toivotaan kuitenkin, ettei niitä tule kovin monta. Takin toinen puoli on mustaa joustocollegea, toinen Neenuskalle ja Emeli Designille suunnittelemaani harmaata Rusetti-joustocollegea (Rusettia on varmaankin vielä saatavilla keltaisena trikoona). Vetoketju "kääntövetimineen" Nappi-Kikasta.

Kaava on taas jostain OB:n versiosta muokattu. Huppuun olisin halunnut nauhakujan kiristysnauhalle, mutta sekä napinläpijalka että sirkka"välineet" (miksi niitä nyt sanotaankaan?!) olivat totaalisesti hukassa, joten ilman nauhaa saa nyt kelvata äidillekin.

Lopuksi vielä pari kuvaa rusettipuoli päällä päin. Kuviolliseen sopisi joku rauhallisempi alaosa; nämä legsut eivät oikein istu Rusettikuosin kanssa kuvioinniltaan, mutta eipä niitä ehditty leikin tiimellyksessä vaihtamaan sopiviin ;) Näistä legsuista teen vielä erikseen oman postauksensa :)

Kaverukset hupparissa

Toissailtana hain omat Kaverukseni postista ja eilen niistä syntyi jotain: huppari lahjaksi koossa 98. Huppuun sain inspiraation FB-ompeluryhmän jäsenen ompelemasta hupparista. Huppu on edestä päällekkäin ja vähän korkeampi. Hupun reunaa voi halutessaan kääntää ulospäin kun sitä ei käytetä päässä, jolloin turkoosi vuori toimii tehosteena ja muuttaa hupparin ulkonäköä aika paljon. 

Hupparin nyörien päihin olisin halunnut valita metallinväriset stopparit (vai miksi niitä nimitetään, nämä eivät ole säädettävät/kiristettävät?) mutta tähän hätään en saanut sellaisia mistään. Turkoosi resori omista varastoista, mutta Selialta saa sekä turkoosia että pohjan väristä helmenharmaata resoria. Myös Selian turkoosi velour ja trikoo sopivat Kaveruksiin. 

Puutarhapiilottelua asfaltilla

Tämä hupullinen liivimekko valmistui jo aikaa sitten keväällä sisaruskuvaa varten, mutta on jäänyt postaamatta. Myös isommat saivat aikoinaan omat Puutarhapiilotunikansa, mutta ne ovat pitkähihaiset ja pyykissä tällä haavaa. Jokaisen vaatteeseen maalasin tai väritin kangastussilla eri väriset kukkaset - isoimmalla vihreää ja keskimmäisellä keltaista. Tämä tussilla väritetty neonpinkki on valitettavasti haalistunut pesussa - pitäisi maalata oikeilla kankaanpainoväreillä uudelleen. Omasta kokemuksestani voinkin sanoa, että kankaanpainovärit ovat ainoa vaihtoehto, jos mielii värien säilyvän pesusta pesuun. 

Tästä mekkosesta tuli kyllä aika katu-uskottava, omaan makuuni ;) Olihan tuo jo aikakin saada postattua jotain Puutarhapiilosta. Onneksi tätä ihanuutta on vielä jonkin verran jäljelläkin :)

Huppumekkonen

Hiippahupullinen mekkonen valmistui toissapäivänä syksyä ajatellen kolmannelle neidillemme. Yksinkertainen ilman minkäänlaisia kikkailuja, vaikka ideoita olisi jos millaisia - mutta aikaa ei (se iänikuinen keittiöremontti!!! Huoh.). Sekä joustis että resori ovat Metsolasta. Taskukaaret ovat liian laajat omaan makuuni ja harmittaa, kun en ommellut kiinni taskuja yksinkertaisesti kaksoisneulalla, vaan menin valitsemaan yhden ompelukoneen jousto-ompeleista. Tuolla ompeleella ei vain tullut tarpeeksi siistin näköinen. Mekon koko on n.74 mutta tämä menee varmasti kauan pitkähköjen hihansuuresoreiden ansiosta.

Vinksin vonksin

Sain Noshin Outilta viikko sitten ihanan tarjouksen saada tutustua heidän uuteen raitajoustofroteeseensa, ja tartuin tilaisuuteen tietysti. Kankaan värin valinta oli vaikea, ja valitsin sitten summassa yllättäen vihreää ainaisen pinkin sijasta. Tilasin samalla keskimmäiselle siskolle oranssia, jotta ei kateus iske, mutta siitä en vielä ehtinyt ommella mitään. Lisäksi paketissa tuli bonuksena iki-ihania luomuribbiresoreita joita on kyllä tilattava lisää. Nämä on ihania!

Teilläkin on varmaan joskus sattunut projekteja, joiden hieno alkuvisio on kärsinyt, kun kaikki on vaan tuntunut menevän mönkään. No, tämä oli juurikin sellainen. Ensin olin suunnitellut mekkoa pitkillä hiharesoreilla ja vähän erikoisemmilla taskuilla, mutta koska tämä joustis olikin sen verran paksua, tuntui, etten viitsi kevään kynnyksellä tehdä sellaistakaan. Niinpä idea vaihtui huppariksi, jotka ovatkin olleet meillä tällä hetkellä "kortilla". 

Heti ensiksi pesin kankaan typeryyttäni 60 asteessa suositellun 40 sijaan (mitä en tehnyt uhmatakseni ohjetta, vaan silkasta muistamattomuudestani, kun olen joustikseni yleensä pessyt 60 asteessa). Hieman pinta sai nukkaa, mutta minun silmääni sitä on tosiaankin vain hieman. Ei häiritsevästi. Värit pysyivät hyvänä. 

Sitten "keksin idean" laittaa huppariin yksiväristä joustista, ja huolimatta kankaiden välisestä paksuuserosta leikkasin palaset valmiiksi - eikä mielestäni kyllä radikaalisti haittaa käytössä. Selkä on Noshin vihreää raitajoustista (en hoksannut ottaa kuvaa selkäpuolelta). MUTTA jotain muuta mystistä tapahtui, ja huomasin taskujen olevan vähän eri korkeudella toisiinsa nähden VASTA ne ommeltuani! Pyörittelin kankaanpaloja turhan kauan, ja jotain meni siinä vaiheessa heikun keikun ja hupparitakista tulikin VInKsiN VoNksIn -huppari... Huuli pyöreänä katselin kätteni luomusta, mutta en jaksanut alkaa purkamaan. Luulen, ettei kuitenkaan näy tuolla liikenteessä neidin hypellessä enemmän tai vähemmän lauleskellessaan tätä tai tätä... Mutta arvatkaas, harmittaako tekijää tuo pieni kauneusvirhe.

Suosittelen kyllä tästä ihanuudesta juuri jotain hupparia tai jumpsuittia, sillä materiaali on ihanan jämäkkä ja paksu. 100% puuvillaa ja todellakin tällaiseen käyttöön kevään korvalla ja syksyn eskarin aloitusta ajatellen ihan nappi kangas. Kiitos vielä Nosh organics!

Saavutus ja tunnustuksia

Viikko sitten sain inspiraation tarttua virkkuukoukkuun yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tämä on jotain ihan poikkeuksellista! Kaiken kukkuraksi en muista koskaan saaneeni mitään muuta valmista koukulla aikaiseksi kuin isälleni aikaisintaan ekaluokalla (vai olinko vielä koulussakaan) virkkaamani vaaleanpunaisen, lahjakkaasti mutkittelevan, kapean ja lyhyenlännän kaulahuivin. Virkkasin kyseistä huivia aina iltaisin ennen nukkumaan menoa ja olin nukahtanut koukku kädessä sänkyyn ;) Olikin sitten kuulemma pehmein ja hienoin ja lämpimin kaulahuivi ikinä, ja isä käyttikin tuota huivia ajaessaan moottoripyörällä aikoinaan myös talvisin työmatkoja (huivi mahtui onneksi puvun kauluksen sisään :D). Isän rohkaisevat sanat ovat ilmeisesti tallentuneet mieleeni ja uskalsin tarttua koukkuun, kun löysin paksua Novitan Kelo-lankaa luumun sävyisenä. 

Jotta haaste ei tulisi liian isoksi, virkkasin hupullisen TIPUNEN-villatakin jo edellisessä postauksessa esiintyneellä tipu-hahmolla koristettuna koossa 62-68 (?). Eikä siihen mennyt kauempaa kuin yksi ilta ja aamu! Tipun tekeminen, nappien ompelu sekä päättely (joka on vielä kesken, langanpäät on sujuvasti piilotettu sisäpuolelle) sitten erikseen. Tuosta tipusta en tiedä, olisi pitänyt virkata sekin - voi olla että irrotan kokonaan ja vaihdan valkoiset napit. Tällöin lopputulos pysyisi yksinkertaisen raikkaana. Onneksi ovat helpot irrottaa! Ja jo oli kivaa tehdä jotain oikeasti koukulla! Tämä oli pakko tehdä kerralla valmiiksi, sillä jos olisin jättänyt kappaleet kesken, olisivat ne edelleen kesken ja unohtuisivat johonkin pussiin... 

Ja sitten tällainen kiva juttu on tullut sekä Mialta että PikkuHoolta, KIITOS! <3 

Tunnustuksen saaneen tulee:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.

2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

On aina tosi tosi vaikeaa keksiä juuri tietty määrä blogeja, jonne haluaisi tunnustuksen lähettää. Lisäksi tämäkin tunnustus lienee kiertäneen jo suurimman osan blogeista. Haluaisin antaa sen oikeastaan kaikille, joiden blogeissa olen käynyt! On niin mielenkiintoista seurata blogejanne ja tietysti lukea asioita teistä! 

Tunnustus lähtee nyt tällä kertaa seuraaviin blogeihin:

Bambula
Imetysnukkehuutokauppa

KukkaRukkanen

Muksun maailma

novamelina

Pesä puussa

SikSakSis

TOSIMUMMO

Ja ne asiat... On varmaankin pakko siirtää niiden kirjoittaminen myöhempään ajankohtaan, sillä nyt on mentävä lasten kanssa arjen puuhiin! Voipi olla, että kirjoittelen ne tähän samaan postaukseen vielä myöhemmin! :) 

Keskeneräisyyttä...

On hyvä olla itseänsä (ja muita) kohtaan armollinen. Siispä postaukseni on tällä kertaa keskeneräinen huppari kuopukselle. Hupun reunaan ompelen vielä resorisuikaleen (joka loppui kesken, joten täytyy ensin ostaa kyseinen resori jotta takin saa valmiiksi), mutta laitan kuvan nyt tänne kuitenkin. Helmaresori on leveä, koska kangasta ei olisi muuten riittänyt molemmille tytöille ;) Minusta toimii ihan hauskasti ylileveänä! Kangas on siis uusi velour Metsolasta nimeltään Blossom. Resorit ja hupun oranssi trikoovuori niin ikään Metsolasta.

Pakko vielä esitellä superhienoa löytöäni jonka tein toissapäivänä Nappi-Kikasta! En aio ommella nappia takkiin, kunhan käytin sitä taustana, niin mitat ymmärtää paremmin, ja kun oli mielestäni niin kiva kontrasti. Undergroundia hippikukkien kera ;) Hintava nappi, jotain yli kolmen euron päälle kappaleelta - en olekaan koskaan aiemmin maksanut napista sellaista summaa - joten koristeeksi näitä nappeja taitaa askarruksiini vain tulla... Velourhameeseen saattaisi sopia kivasti, samoin liivariin.