Hempeilläänkö?

Olen ihaillut Me and I:n naisten vaaleanroosaa geishamekkoa, mutta kokemuksesta tiedän, ettei leikkaus kyseisen firman vaatteissa täsmää minun päälläni. Oma versio piti siis saada kokeilla, ja löysinkin ihanan pehmeää ja (vähän liiankin kanssa) joka suuntaan joustavaa trikoota EK:sta. Kankaan näin heti sYksyiSeNÄ tuNiKamEKkoNa saappaiden ja sukkiksien kanssa. 

Visio ei ihan toteutunut, eikä kärsivällisyys (tai aika) riittänyt niin siistin lopputuloksen aikaansaamiseen kuin olisin halunnut. Jouduin purkamaan helmakappaleita pariin kertaan kankaan joustavuuden ja painon vuoksi, sillä helmat venyivät pidemmiksi niiden runsaudesta johtuen :) Trikoo on kuitenkin aivan ihanan tuntuista päällä, ja pehmoista molemmilta puolilta. Kankaan kudonta on collegetyyppinen, mutta materiaali on ohutta, pehmeää ja joustavaa <3 Ei kuitenkaan lirua tai viskoosimaista. 

No joo, jos ei mekko muuten mennyt ihan pilalle (ompelujäljen osalta) niin viimeistään siitä tuli vähän surkeahko ja ajatukseltaan vähintäänkin pliisu, kun menin lähmimään selkään vapaalla tikkauksella "kirjailuja" (teksti on tylsä jne). Sen kummemmin suunnittelematta tai luonnostelematta. Nooh, voihan tuon yläosan päälle vetaista vaikkapa boleron, jonkun ihanan muhkean tuubihuivin taikka shaalin... Tehty mikä tehty. Mallista tuli kuitenkin sen verran kiva omalle vartalolleni (helma on ihanan armollinen tuolle vatsan seudulle ;), että käyttöön tulee pienistä (?) kauneusvirheistä huolimatta. Nyt voi sitten hempeillä ja romantisoida kunnolla syksyn hämäryydessä ja tuulten sekä puista tippuvien lehtien keskellä!

EDIT: Edelliseen postaukseeni viitaten laitanpa vielä kuvan tuunatusta kaupunkiautotrikoosta ommellusta tupsupiposta. Pinkin valitsin tupsuun tyttöfiiliksen pohjalta ;) Musta olisi ollut liian synkkä ja vihreä puolestaan omaan makuuni liian poikamainen.