Pikku-Kaverille haalari

Parisen kuukautta sitten neitimme saivat uuden serkkupojan. Kastejuhlakin oli mutta lahjaa emme ole saaneet vieläkään aikaiseksi antaa. Muun kiireen ohella ompelin vihdoin kuukauden päivät suunnitelmissa olleen lahjan tuolle hurmaavalle tummatukkaiselle pikkumiehelle. 

Kaveri-haalari! 

Saa nähdä, lieneekö käyttökelpoinen kestopepulle - yritin kyllä miettiä selän pituuteen lisävaraa, mutta liekö sitten kuitenkin tullut liian pitkät lahkeet. Onneksi lahjeresorit pelastavat paljon ja pukua voi käyttää, vaikka puntti olisikin vähän pitkä ;) Lisäksi leikkasin olkaimiin napinsiirtovaraa, joten ehkä tuo lahjemitta takaa myös pidemmän käyttöiän... Yläosan vuoritin mustavalkoisella norsutrikoolla (ainakin aiemmin verkkokaupassamme Ihanat-tuotteiden valmistaja Sani on tehnyt samaisesta norsutrikoosta mm. puseroita - en tiedä, onko samasta trikoosta vielä mahdollista tilata Sanilta) ja pupuapplikoinnit tein pikkutähtikuviollisesta amerikanpuuvillasta. 

Kaava on oma, mutta lähtöjään jostakin Ottobren bodykaavasta (leveys ja pituus) jota sitäkin sitten muokkasin pidemmäksi kestoilevan saajan vuoksi. Turkoosi velour on minusta jotenkin ihana tummatukkaisella pikkuisella prinssillä, ja musta tehosteena sallii yhdisteltävyyden myös muihin väreihin mahdollisimman pitkälle. Myös turkoosia collegea mietin, mutta pitäydyin kuitenkin turvallisessa velourissa pesunkestävyytensä vuoksi. Toivottavasti nämä ovat sopivat ja mahdollisimman käytettävät! 

Tervetuloa teille, uudet lukijani! 

You´re very welcome, my new readers! 

Kesän vimppa mekko goes Fifties!

Mietin otsikkoa kirjoittaessani, liekö tässäkin tilanteessa vannomatta paras. Jos mekkoja tulee vielä tämän "kesän" aikana ommeltua, aion suunnitella niistä myös talvella käytettäviä. Tämä aurinkoinen 

Fiftarimekko 

kuitenkin valmistui kuopuksellemme viikonloppuna juhlittavia appiukon pyöreitä varten. Keltaisen valkopalloisen amerikanpuuvillan hankin alkukesästä muistaakseni Eurokankaan palalaarista, tereet ja vinonauha normipuuvillaa, josta leikkelin, ompelin ja silitin nauhaksi yön pimeinä tunteina. Vinonauhan määrä olikin tolkuton, helmaa kun on oikeasti REILUSTI. Vuorin ja päällikankaan väliin ompelin vielä tyllin nostattamaan mekon kellohelman entistäkin reilummaksi.

Ompelin myös kiinteän vyön vyötäröleikkauksen kohdalle. Aluksi haaveilin koristesoljesta, mutta en ehtinyt etsiä sellaista mistään - menköön sitten ilman. Pääntien leikkasin venepääntien muotoon ja tarkoituksenani oli asettaa olkasaumat ikäänkuin olkapäiden kohdalle, mutta en sitten kuitenkaan näköjään uskaltanut levittää kaavaa tarpeeksi. Aika söpö tästä omasta mielestäni kuitenkin tuli :) Ja väriyhdistelmiä samalla periaatteella tulisi mieleen mitä herkullisimpia! (Kuvitelkaa mielessänne vaikka valkoinen puuvilla ruskeilla palloilla vaikkapa pinkein terein ja vinonauhoin - aikas herkku olisi!)

Inspiraation 50-luvun tyyliin (tereisiin ja vyöhön lähinnä) sain Groovymaman ihastuttavasta blogista - kurkatkaa ihmeessä, jos ette ole aiemmin käyneet! Aivan upeita luomuksia, erityisesti Groovymaman ompelemat tytön mekot ja takit ovat suosikkejani. 

Huomenna sitten juhlimaan lasten isoisää! Onnea rakkaalle appiukolle! Ja ihanaa loppukesää kaikille (vai onko teillä jos syksy?) - nauttikaa vielä suht lämpimistä säistä! Itse en vielä halua ajatellakaan syksyä, joten pidän mieluummin kesä-ajatuksestani kiinni ;) 

Viemisiä

Huomenna olemme menossa kaksin yhden yön reissulle tänne - lapset jäävät isovanhemmille siksi aikaa yökylään. Lasten saamisen jälkeen emme ole viettäneet ainuttakaan yötä kaksin ilman heitä, joten lienee korkea aika saada viettää sellainenkin ennen joulukuuta, jolloin meille on luvattu syntyvän kolmannen ihanuuden :) Pienellä honeymoonilla ajattelimme kuitenkin vierailla ihanan ystäväperheemme luona, jotka ovat myös kakkosemme kummivanhempia. Tuliaisiksi yritin surauttaa perheen pikkuprinsessoille syksyksi velourpipot. 

Tyttöjen suosikkieläimiin kuuluvat koirat, joten ensimmäiseen tein hauvan. Toiseen oli tarkoitukseni saada aikaan pupua edes etäisesti muistuttava kaveri - mutta kyllä tästäkin sitten pupukorvainen koira mahtoi tulla. Bloggaan uhkarohkeasti pipot jo ennen kuin olen ne antanutkaan (muuten jäisivät kyseiset pipot bloggaamatta) ja toivon, etteivät saajat eksy ennen aikojaan blogiini! :) 

Postin mukana tulivat ihanaakin ihanammat capripöksyt esikoisprinsessallemme, sopivasti juuri neljävuotispäivän jälkeen! Kerrankin arpaonni suosi meitä :) Kiitos vielä valtavasti, Unikuu! Harmi, etten toistaiseksi ehtinyt napata housuista käyttäjäkuvaa niiden ollessa jalassa.

Ihanaa loppukesän jatkoa teille, rakkaat lukijani :) Bloggaillaan aina, kun ehditään...

60-luvun henkeen

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, meillä vietetään tulevana viikonloppuna esikoisen 4-vuotissynttäreitä. Vuosi sitten ompelin kummallekin neidille liivimekot Marimekon iki-ihanasta Räsymatto-kuosista, kuopukselle vihreäsävyisenä ja esikoiselle punasävyisenä. Mekot ovatkin olleet käytössä läpi vuoden liivimekkomallinsa ansiosta. Tänä kesänä mekkojen ompelusta alkanee (toivottavasti) muodostua hauska perinne. Tämän kesäiset versiot halusin kuitenkin tehdä hihallisina - mutta edelleen Marimekon kuosista. Olen jo maininnut kevään mittaan rakastavani Louekarin Siirtolapuutarha-kuosia, joten samaisesta ihanuudesta sitten valitsin väreiksi esikoiselle punasävyisen, ja kuopukselle ihanan raikkaan sinisen version. Kaksivuotiaamme kun nimittäin ITSE toivoi saavansa "tinisen mekon" (kuvissani sininen näytttää mariinilta huonojen kuvausolosuhteiden vuoksi, eikä todelliselta, ihanan raikkaalta perussiniseltä). Ja äiti on mielissään, kun saa ommella muutakin kuin pinkkiä ja punaista (vaikka Marimekon pinkitkin ovat kyllä upean herkullisia)! Tämä sinisävyinen 

Siirtolapuutarha-mekko 

on minusta kyllä aika söpö. Hihoihin ompelin puhvia sekä resorihihansuut mukavan käytettävyytensä (sekä nopean ompelunkin ;D) vuoksi. Taakse laitoin nappirivin, jotka korostavat mielestäni kuosin ja mallin 60-lukulaista henkeä hauskasti. Itse tykkään tästä kovasti! Esikoisen mekko on vielä kesken. Myös hänen mekkoonsa ompelin lähes samanlaisen yläosan puhvihihoineen. Onnistuin kuitenkin pilaamaan mallin vyötärön katkaisulla ja rypytyksellä, mutta onneksi sekin on vielä (toivon mukaan) pelastettavissa. Joten eikun huomenna ratkoja suihkimaan... 

Kukkakori-mekko

Olen ihastellut Kinuskikissan herkullisen näköisiä taideteoksia useammin kuin muistan, ja erityisesti tämä upeus on jäänyt mieleeni. Ihan oikeasti, miten tuollaista hentoaisi syödä?! Ajattelin kokeilla omaa versiotani applikoiden. Tällainen siitä sitten tuli. 

Kukkakori-mekkonen.

Odotukseni onnistumisen suhteen olivat ilmeisesti liian korkealla, enkä ole läheskään tyytyväinen - minua häiritsee liiankin moni seikka lopputuloksessa. Sommittelu, mekon muoto, Kori-tasku sekä helmaresori (en olisi halunnut viimeistä ollenkaan mutta kankaan nafti pituus sekä sommittelun epäonnistuminen pakottivat sen laittamaan) - muutamia mainitakseni. Harmitus on niin suuri, että en jaksa heti aloittaa korjaus-muokkaus -operaatiota, vaan annan nyt mekkosen olla. Onhan tuo pitkähihainenkin (kun en raaskinut lyhyillä hihoilla tehdä, jotta käyttää voisi mahdollisimman paljon). Syksymmällä palannen sitten muokkauksiin - jos silloinkaan enää viitsin vaivautua. 

Kamala työ ainakin minun mielestäni, ja sitten harmittaa, kun ei tulekaan visioiden mukainen. Mutta kyllä tuota nyt pitää voi, enkä valita tämän enempää. Ehkä se häirinnee eniten juuri omaa silmää, omat suunnitelmani kun eivät tässä(kään) toteutuneet täysin :) 

Vihreä interlocktrikoo, resori sekä Kori-taskun ruskea velour metsolasta, applikointivelourit jämäpaloja. Korin tikkasin koristeompeleella kauttaaltaan tavoitellessani korimateriaalin tuntua.

Onneksi esikoinen sentään (minulle hieman yllätyksenäkin, väri kun on muuta kuin pinkki,) piti mekosta ideana ja ilmeisesti toteutuksenakin, ja saahan tuohon Kori-taskuun kaikenlaista kivaa piiloon! Ihanaa, että käyttäjä tykkää - ja kun kyse on vielä huomattavan kriittisen silmän omaavasta käyttäjästä, olen oikeastaan hyvilläni siitä, että tein mekkosen kaikesta huolimatta :)

Tervetuloa vielä, te uudet ihanat lukijani!!!

Etsintäkuulutus: punapohjaista sydänjerseytä 50x50cm palaa?

Aloin ommella tällä kertaa itselleni Ikasyrin myymästä LiandLon punapohjaisesta sydänjerseystä trikoomekkoa ja onnistuin, onneton, pilaamaan mekon väärinmitatulla etukappaleella. Leikkaus jonka pitäisi olla rinnan alla ei todella olekaan rinnan alla, vaan lähes rinnan korkeimmalla kohdalla... Olisiko kellään ylimääräisenä noin puolen metrin palasta molempiin suuntiin kyseistä kangasta? 40x40cm riittäisi sekin! Olisin NIIIIN iloinen, jos joltakulta löytyisi! Voit kommentoida kommenttilootaan ja s-postiin saa ottaa yhteyttä tarkemmin ( rockingskidi (at) gmail.com )!

Sekalainen seurakunta

Kesä saa aivan ilmeisesti minut näkemään raitoja, joten raitakimara saa vielä jatkua :) Tällainen raitamekko syntyi kuopukselle eilen. Olisin halunnut apilanlehdet kunkin erivärisistä raitatrikoista (keltainen, punainen/pinkkki, sininen, vihreä), mutta koska kangasvarastoista ei sellaisia löytynyt eikä kärsivällisyyteni riittänyt odottamaan niide hankkimista, sai apilasta tulla kelta-valkoinen. Resorit pääntiellä ja hihansuissa ovat violetit. Teen varmasti vielä toisen version noilla haluamani värisillä lehdillä! Myös pohjaraidoitus voisi olla hauska jonkin värisenä.

Perusjuttuja on tullut tehtyä kesätarpeisiin. "Mopomekko" kuopukselle keltaisesta konejerseystä pinkein resorein. Neiti tykkää kovasti tällä hetkellä nukkekodista SEKÄ autoista :D, joten mieluinen on tämä mekko mopoineen ja autoineen. 

Kukkasetti ohuista kukka- ja pilkkupuuvilloista esikoiselle, joka ei nykyään suostu laittamaan lähes mitään muuta päälleen kuin... PINKKIÄ. 

Ja pieni vilautus keskeneräisestä :) Retroa ruosteenoranssilla velourilla kierrätyspuuvillalla höystettynä. Vielä ei ole tiedossa, kenelle tämä tulee. Kenties lahjaksi tai sitten tuonne verkkokaupan puolelle :)

Täällä on tällä hetkellä Suomen korkeimmat lämpöasteet! Kyllä kelpaa (juottaa lapsia hiki hatussa, jotteivät saa lämpöhalvausta)! On tämä ihanaa, ihan oikeasti :)