perjantai 20. kesäkuuta 2014

Roiskeita legsuissa


Kloriitilla on sitten ihan "liian" mukavaa "leikkiä"! Parasta on se, miten yksilöllisiä juttuja sillä saa aikaan, ja vieläpä helposti. Pari vinkkiä voisin antaa, miten minä tein - jos joku innostuu kokeilemaan vaikkapa minun tekemieni juttujen innoittamana. Nämä ovat kuitenkin vain minun kokemuksiani, enkä ole mikään asiantuntija. 

Ensiksikin kannattaa huolehtia ilmanvaihdosta käsittelyn aikana. Kesällähän suihkuttelua voi tehdä ulkosalla, jolloin ei myöskään työskentely-ympäristöä tarvitse samalla tavalla suojata kuin sisällä touhutessa. 

Käytin vaalentamisessa tavallista suihkupulloa ja pyykinkuivaustelinettä. Hanskat kannattaa pitää kädessä työskentelyn aikana ;) En laimentanut kloriittia lainkaan, ja suihkutin aineen kuivalle, leikkaamattomalle kankaalle. Suihkutellessa säädin suutinta välillä "löysemmälle" ja "tiukemmalle", jotta suihkun jälki olisi elävämpi. Suihkuteltuani kankaan jätin aineen vaikuttamaan joksikin aikaa (katsoin silmämääräisesti, miltä kangas näyttää), jonka jälkeen huuhtelin kankaan ja pesin sen koneessa.

Kangasta valitessa kannattaa huomioida väri ja materiaali. Puuvilla kestää parhaiten, ja värikokeilu kannattaa aina tehdä ennen isompaa projektia. Kloriitti poistaa aina kankaan pigmentistä kylmän sävyn: esimerkiksi musta on ainakin minulla aina lämmin, ja näin ollen kloriittikäsittelyssä kangas vaalenee murretun oranssiksi (täältä näet, miltä musta kloriittikäsitelty näyttää). Tämän postauksen legsuissa kangas on mariininsinistä elastaanijerseytä, joka vaalenee mukavasti vaaleanpinkiksi (,joka mariininsinisellä kankaalla näyttää melkein neonpunaiselta - toki murretulta sellaiselta). 



Postailen vielä erikseen isompien tyttöjen kloriittivaalennetut mekot. Moni on ne saattanutkin jo nähdä FB:n ompeluryhmässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että jaoit ajatuksesi kanssani! Inspiroivaa päivää sinulle, kiva että viihdyit :)