sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Sinistä mulle, kiitos!




Juhannustunikan mekkoversio itselleni valmistui eilen. Tämäkin on kokonaan trikoota. Tykkään fiftarimekoista ja halusin tähän kellohelman sekä poikkisauman jälleen rinnan alle. Takakappaleeseen tein koristenappilistan, johon ompelin seitsemän nahkanappia (keinonahkaa kuitenkin, eläinsuojeluihmiset voitte huokaista :) ). Napit ja vyö ovat oikeasti vähän vaaleammanruskeat (ja kirkkaammat) kuin kuvissa. Vyö tuli minulle jonkin aikaa sitten erään ostamani tunikan mukana. 

Jälleen paljon rypytystä, josta tykkään! Hieman liikaa on nyt korkeutta rinnan ulkosivulla, kun pussittaa vähän ikävästi. Jospa vielä tekisin ainakin yhden version, johon saisin tuonkin trimmattua kunnolliseksi... Mutta selästä tykkään tässä eniten, ja  juuri tämän sinisen sävyn ja ruskean yhdistelmästä - nams! Vielä kun saisi nuo ylimääräiset pois... ;)


Edit: Helmaa en saanut huoliteltua rullapäärmeellä, koska saumurista irtosi toinen kuin tylpän neulan kaltainen osa pistolevyssä olevasta urastaan. Mikä se mahtaa olla??? Minun opaskirjani ei kerro, mikä se mahtaa olla, mutta kovasti vaikuttaa huonontavasti rullapäärmeeseen - normisaumaa en edes alkanut enää kokeilla. "Neula" ei suostunut pysymään urassa paikallaan enää, vaan nousi aina uudestaan rullapäärmeen kangas"rullan" sisään.

5 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. tuosta liiallisesta uhkeudesta pitäis kyllä päästä eroon :D

      Poista
  2. Vitsit mikä mekko! Noi napit ja vyö sopii tähän tosi hyvin!

    Jenni

    VastaaPoista

Kiitos, että jaoit ajatuksesi kanssani! Inspiroivaa päivää sinulle, kiva että viihdyit :)