lauantai 27. elokuuta 2011

Musta Koru


Eka Koru pitkästä aikaa - tilaustyö siis. Ja ai että tätä oli kiva tehdä! Punaoranssista Korusta mustalle velourille tuli omasta mielestäni ihanan tyylikäs, ja tähän voi sitten yhdistää vaikka keltaiset, vihreät, violetit tai punaiset sukkikset ja puseron <3 Kuvissa ei valitettavasti näy ollenkaan mustan velourin pehmeyttä ja sen nukan hienoista "kiiltoa" voimakkaan Korun rinnalla. 


perjantai 26. elokuuta 2011

Re-Made -sammarihame pikkuruiselle


Lyhyt postaus vain, jotta pääsen lepäilemään - heräsin tänään aamulla viiden aikaan enkä saanut enää unta koko aamuna. Sain kuitenkin väsymyksestä ja saamastani ikävästä flunssasta huolimatta illalla ommeltua tämän pikkuruisen sammarihamosen. Lahjaksi menee, tämä

Re-Made -sammarihame 

on PIENI - kokoa 62! Vakosametti on kierrätettyä, taskun puuvilla uutta popliinia. Helmaan ei varastoista löytynyt tähän hätään puuvillaa kanttausta varten, joten käytin siihen samaa ruskeaa resoria kuin taskun reunaan ja vyötärölle. Näitä on nyt sitten saatavilla verkkokaupasta farkun lisäksi myös ainakin tällä vakosametilla. Tarkoitukseni oli asetella tasku keskelle etukappaleelle, mutta tätä voisi varmaan periaatteessa käyttää myös niin, että tasku on oikealla ja tuo taskun vasemmalla puolella näkyvä sauma tereineen asettuisi sitten eteen keskelle. Merkki kääntyisi sitten peppupuolelle vasempaan alareunaan. 

Ja nyt nukkumaan! Ihanaa lauantaita kaikille jo näin etukäteen :)


torstai 25. elokuuta 2011

Pipokaavan kehittelyä ja muuta sähellystä



Muutaman tilaustyön ohella olen yrittänyt kehitellä verkkokauppaani hivenen baggy-mallista velourpipon kaavaa. Kaksi versiota piposta tuli ommeltua, mutta en ollut ihan tyytyväinen vieläkään. Ja pipojenhan pitäisi olla niitä käden käänteessä -juttuja, eikö?! Taidan pistää useamman yritykseni raskaudenajan hajamielisyyden piikkiin ;) Tämä kolmas versio alkaa olla jo oikeasti kiva. Sovituspäämme olivat valitettavasti jo unten mailla, joten käyttäjäkuva on todella surkea yritys survoa pieni ilmapallo ja villasukkia pipon sisälle ja räpsiä syksyn pimeässä yössä pokkarilla jonkinlaisetkaan kuvat kasaan... Tämä pipo nimittäin lähtee huomenna ystäväni lapselle, ja sisko saa samanlaisen, violeteilla pupuilla vaan.




Liandlon pandoja on tullut tilattua omia lapsia ajatellen ja teinkin siitä näin alkuun tällaisen kerhotunikan esikoiselle. Jotain pientä piti saada puseroon ekstraa, joten ompelin valenappilistan ja siihen kaksi valkoista sydännappia. Olisin halunnut laittaa pinkin resorin ja nappilistan sijaan violetit, mutta kun en varastoistani löytänyt, oikaisin ja laitoin pinkkiä.


Tilaustöistä kun oli puhetta, tässä pieni vilautus Re-Made -farkuista. Vielä kahdet hieman erilaiset lisää (en viitsi keskeneräisiä näytellä), niin pääsevät uuteen kotiinsa!



Ja viimeinen postauksen aihe (muttei suinkaan vähäisin, ainakaan kuopuksemme mielestä) on tämä metsolan lada-kankaasta ompelemani automekko. Kuopus kun nimittäin jo parisen kuukautta sitten toivoi itselleen sinistä automekkoa, ja ostin kankaan ihan varta vasten hänen toiveitaan ajatellen. Ja kyllä on kiva ommella välillä jotain noin hauskan väristä - ihan toiveesta! Tuo punainen resori on oikeasti ihanan voimakas ja herkullinen, syvä kirkkaanpunainen. Tämän kanssa punaiset velourleggarit kun vetäistään jalkaan, niin johan kelpaa pikkuvarsana hypellä <3 (Kuopuksellamme on suloinen tapa juosta kuin pikkuinen varsa, ei tasa-askelin vaan lyhyt-pitkä -rytmillä!)

Nyt nukkumaan! Olen saanut tuta tilaustöiden tekemisen haittapuolenkin taas pitkään aikaan - niskojen jumiudesta johtuvan ankaran päänsäryn. Ja buranaa kun ei saa ottaa... Liekö parasetamoli auttaa lihasjäykkyyteen?

Anyway, ihanaa loppuviikkoa kaikille!!!



sunnuntai 21. elokuuta 2011

Pupu-neiti ja herkku tunnustus


Tänään kuulin ensimmäisen joutsenauran muuttolaulun. Myönnettävä on, syksyhän se. Tuota haikeasointista muuttotöräyttelyä kuunnellessa jouduin kamppailemaan kyyneliä vastaan - ihan oikeasti. Ja kaiken kiireen keskellä täytyi sitten tehdä terapiaompelus, jonka muodossa vaihdoin oikeasti "syksymoodin" päälle. Muutaman viikon kuluttua tämä

PUPU-neiti pääsee kerhoon!

Rusetit ja kerholaukku tietysti mukana, helmapitsi liehuen odotetaan jo kovasti kerhopuuhia. Äidistäkin tuntuu jo siltä, että nämä viikot voisivat kulua vähän nopeammin, niin tulisi jotain muutakin arjen rutiinien katkaisijaksi :) Lisäksi meillä jatketaan kerran viikossa täällä käymistä, sillä esikoisellemme näyttäisi olevan annetun tällä hetkellä selkeän lahjan keholliseen ilmaisuun (ja erityisesti siksi, että hän nauttii siitä niin paljon!) <3



Ja tällaisen ihanuuden sain minäkin vielä kahdesta blogista :) Kiitos teille, aajuska ja Milla!!! Tunnustukseen liittyi kolme kivan simppeliä ja ytimekästä kysymystä (jotka osoittautuivat kuitenkin liian ytimekkäiksi minulle...):

1. Lempivärini: Kaikki värit ovat KAUNIITA, mutta oikein yhdisteltyinä. Jo pidemmän aikaa minulla on ollut mieltymys vahvoihin väreihin ja kontrasteihin. Murretutkin ovat kyllä upeita, mutta en nyt osaa niitä itse ainakaan käyttää oikein mihinkään. Jos esimerkiksi käytän jotakin murrettua ompeluksiini, paha(ko) tapani on sitten vastapainoksi yhdistää jotain mikä tuo ompelukseen kunnolla kontrastia. Haluaisin kyllä oppia tekemään myös kauniin harmonisia ja hillittyjä juttuja :)
2. Lempiruokani: Oikeastaan olen ihmeellisen moniruokainen. Sweet&sour tulee tällä hetkellä mieleen sekä vastakohtana aidot kotiruoat ilman turhia arominvahventeita, esimerkiksi siirappinen kaalipata. Nams.
3. Lempipaikkani: Meren äärellä. Jokaisena vuodenaikana. 

En nyt oikein tiedä, kenelle tämän lähettäisin eteenpäin kun kaikki tuntuvat saaneen tämän jo. Tehkää siis hyvin ja napatkaa mukaanne, jos jollakulla ei tätä vielä ole! <3 Vinkatkaa sitten minulle kommentoimalla, kuka otti mukaansa - olisi kiva käydä lukemassa omat lempijuttunne!

Miten teidän syksynne ovat alkaneet? Mitä teillä odotetaan? 
Mitä taas ei ollenkaan odoteta? Olisi kiva kuulla!!!

perjantai 19. elokuuta 2011

Pikku-Kaverille haalari


Parisen kuukautta sitten neitimme saivat uuden serkkupojan. Kastejuhlakin oli mutta lahjaa emme ole saaneet vieläkään aikaiseksi antaa. Muun kiireen ohella ompelin vihdoin kuukauden päivät suunnitelmissa olleen lahjan tuolle hurmaavalle tummatukkaiselle pikkumiehelle. 

Kaveri-haalari! 

Saa nähdä, lieneekö käyttökelpoinen kestopepulle - yritin kyllä miettiä selän pituuteen lisävaraa, mutta liekö sitten kuitenkin tullut liian pitkät lahkeet. Onneksi lahjeresorit pelastavat paljon ja pukua voi käyttää, vaikka puntti olisikin vähän pitkä ;) Lisäksi leikkasin olkaimiin napinsiirtovaraa, joten ehkä tuo lahjemitta takaa myös pidemmän käyttöiän... Yläosan vuoritin mustavalkoisella norsutrikoolla (ainakin aiemmin verkkokaupassamme Ihanat-tuotteiden valmistaja Sani on tehnyt samaisesta norsutrikoosta mm. puseroita - en tiedä, onko samasta trikoosta vielä mahdollista tilata Sanilta) ja pupuapplikoinnit tein pikkutähtikuviollisesta amerikanpuuvillasta. 

Kaava on oma, mutta lähtöjään jostakin Ottobren bodykaavasta (leveys ja pituus) jota sitäkin sitten muokkasin pidemmäksi kestoilevan saajan vuoksi. Turkoosi velour on minusta jotenkin ihana tummatukkaisella pikkuisella prinssillä, ja musta tehosteena sallii yhdisteltävyyden myös muihin väreihin mahdollisimman pitkälle. Myös turkoosia collegea mietin, mutta pitäydyin kuitenkin turvallisessa velourissa pesunkestävyytensä vuoksi. Toivottavasti nämä ovat sopivat ja mahdollisimman käytettävät! 


Tervetuloa teille, uudet lukijani! 
You´re very welcome, my new readers! 

perjantai 12. elokuuta 2011

Kesän vimppa mekko goes Fifties!





Mietin otsikkoa kirjoittaessani, liekö tässäkin tilanteessa vannomatta paras. Jos mekkoja tulee vielä tämän "kesän" aikana ommeltua, aion suunnitella niistä myös talvella käytettäviä. Tämä aurinkoinen 

Fiftarimekko 

kuitenkin valmistui kuopuksellemme viikonloppuna juhlittavia appiukon pyöreitä varten. Keltaisen valkopalloisen amerikanpuuvillan hankin alkukesästä muistaakseni Eurokankaan palalaarista, tereet ja vinonauha normipuuvillaa, josta leikkelin, ompelin ja silitin nauhaksi yön pimeinä tunteina. Vinonauhan määrä olikin tolkuton, helmaa kun on oikeasti REILUSTI. Vuorin ja päällikankaan väliin ompelin vielä tyllin nostattamaan mekon kellohelman entistäkin reilummaksi.

Ompelin myös kiinteän vyön vyötäröleikkauksen kohdalle. Aluksi haaveilin koristesoljesta, mutta en ehtinyt etsiä sellaista mistään - menköön sitten ilman. Pääntien leikkasin venepääntien muotoon ja tarkoituksenani oli asettaa olkasaumat ikäänkuin olkapäiden kohdalle, mutta en sitten kuitenkaan näköjään uskaltanut levittää kaavaa tarpeeksi. Aika söpö tästä omasta mielestäni kuitenkin tuli :) Ja väriyhdistelmiä samalla periaatteella tulisi mieleen mitä herkullisimpia! (Kuvitelkaa mielessänne vaikka valkoinen puuvilla ruskeilla palloilla vaikkapa pinkein terein ja vinonauhoin - aikas herkku olisi!)

Inspiraation 50-luvun tyyliin (tereisiin ja vyöhön lähinnä) sain Groovymaman ihastuttavasta blogista - kurkatkaa ihmeessä, jos ette ole aiemmin käyneet! Aivan upeita luomuksia, erityisesti Groovymaman ompelemat tytön mekot ja takit ovat suosikkejani. 

Huomenna sitten juhlimaan lasten isoisää! Onnea rakkaalle appiukolle! Ja ihanaa loppukesää kaikille (vai onko teillä jos syksy?) - nauttikaa vielä suht lämpimistä säistä! Itse en vielä halua ajatellakaan syksyä, joten pidän mieluummin kesä-ajatuksestani kiinni ;) 



perjantai 5. elokuuta 2011

Viemisiä



Huomenna olemme menossa kaksin yhden yön reissulle tänne - lapset jäävät isovanhemmille siksi aikaa yökylään. Lasten saamisen jälkeen emme ole viettäneet ainuttakaan yötä kaksin ilman heitä, joten lienee korkea aika saada viettää sellainenkin ennen joulukuuta, jolloin meille on luvattu syntyvän kolmannen ihanuuden :) Pienellä honeymoonilla ajattelimme kuitenkin vierailla ihanan ystäväperheemme luona, jotka ovat myös kakkosemme kummivanhempia. Tuliaisiksi yritin surauttaa perheen pikkuprinsessoille syksyksi velourpipot. 

Tyttöjen suosikkieläimiin kuuluvat koirat, joten ensimmäiseen tein hauvan. Toiseen oli tarkoitukseni saada aikaan pupua edes etäisesti muistuttava kaveri - mutta kyllä tästäkin sitten pupukorvainen koira mahtoi tulla. Bloggaan uhkarohkeasti pipot jo ennen kuin olen ne antanutkaan (muuten jäisivät kyseiset pipot bloggaamatta) ja toivon, etteivät saajat eksy ennen aikojaan blogiini! :) 

Postin mukana tulivat ihanaakin ihanammat capripöksyt esikoisprinsessallemme, sopivasti juuri neljävuotispäivän jälkeen! Kerrankin arpaonni suosi meitä :) Kiitos vielä valtavasti, Unikuu! Harmi, etten toistaiseksi ehtinyt napata housuista käyttäjäkuvaa niiden ollessa jalassa.

Ihanaa loppukesän jatkoa teille, rakkaat lukijani :) Bloggaillaan aina, kun ehditään...